Moni palvelualan pienyrittäjä tekee paljon töitä, mutta yrityksen rakenne jää helposti arjen kiireessä epäselväksi. Digifriidu autan yrittäjiä selkeyttämään palvelut, asiakaspolun ja yritystoiminnan suunnan. Voit tutustua työskentelytapaani tarkemmin etusivulta.

Yksi sitkeimmistä myyteistä yrittäjyydessä on : yrittäjän pitäisi pärjätä yksin.

Kun yritys menestyy, puhutaan yrittäjän ominaisuuksista.

Sanotaan, että hänellä on hyvä vaisto, rohkeutta, sitkeyttä ja kyky tehdä oikeita päätöksiä oikeaan aikaan. Kun yrityksellä on vaikeaa, keskustelu kääntyy , yllättävästi samaan suuntaan : Yrittäjän pitäisi tehdä enemmän. Kehittää itseään lisää. Olla vielä sinnikkäämpi. Pärjätä, osata enemmän.

Ikään kuin yrittäjyys olisi ennen kaikkea yksilön ominaisuuksien mittari, super yksilö joka voi aina vain tehdä vähän lisää.

Ravintolan, matkailuyrityksen tai kauneudenhoito yrityksen arjessa yrittäjä toimii usein monessa roolissa yhtä aikaa.

Moni yrittäjä tunnistaa tämän varmasti omassa arjessaan. Yrittäjyydestä puhutaan usein yksilön ominaisuuksien kautta, mutta todellisuudessa pienyrittäjyys on vahvasti sidoksissa ympäröivään rakenteeseen.

Suomessa yli 90 % yrityksistä on pieniä tai mikroyrityksiä, ja suuri osa niistä on yhden ihmisen yrityksiä. Näissä yrityksissä yrittäjä vastaa usein samanaikaisesti asiakastyöstä, myynnistä, markkinoinnista, taloudesta ja päätöksenteosta. Samalla sinä kannat yritystoiminnan taloudellisen riskin tavalla, jota monessa palkkatyössä ei tarvitse kantaa.

Miksi yrittäjyyttä tarkastellaan julkisessa keskustelussa usein edelleen yksilön suorituksena ?

Jos yritys kasvaa, puhutaan yrittäjän kyvykkyydestä, kun taas yritys kamppailee, kysytään mitä yrittäjä teki väärin.

Todellisuudessa pienyrittäjyys ei ole koskaan pelkkä yksilösuoritus. Se on aina myös ympäristön, rakenteiden ja yhteiskunnan kanssa toimimista.

Kun puhutaan yrittäjyyden tukemisesta, keskustelu keskittyy usein rahoitukseen, tukimuotoihin tai kasvuohjelmiin. Ne ovat tärkeitä, mutta pienyrittäjän arjessa tärkeää olisi usein jokin paljon arkisempi.

Selkeys.

Selkeys siitä, mitä yrittäjän kannattaa tehdä itse ja missä kohtaa tarvitaan muita ihmisiä.
Selkeys palvelun rakenteeseen, hinnoitteluun ja asiakaspolkuun.
Selkeys siihen, miten työ ja vastuu jakautuvat.

Yhteiskunnallisessa keskustelussa yrittäjyys nähdään helposti joko sankaritarinana tai riskinä. Vähemmälle huomiolle jää se, että suuri osa suomalaisesta palvelutaloudesta rakentuu juuri pienyrittäjien varaan.

Ravintolat, matkailupalvelut, kauneudenhoito, hyvinvointipalvelut ja monet paikalliset palvelut syntyvät usein yhden tai muutaman ihmisen yrityksissä.

Siksi pienyrittäjyyden tukeminen ei ole vain yrittäjien asia. Se on myös palveluiden, kuntien, paikallisen elinvoiman ja työpaikkojen asia.

Mielestäni yksilön näkökulmasta tärkein tuki ei ole aina uusi vaatimus olla parempi, tehokkaampi tai sinnikkäämpi, usein tärkeintä olisi, että yrittäjä ei jää yksin rakentamaan kaikkea.

Palvelualan pienyrittäjän arki kertoo, mistä yrittäjyys oikeasti rakentuu.

Yrittäjä on samaan aikaan työntekijä, myyjä, markkinoija ja asiakaspalvelija. Hän hoitaa varauksia, vastaa viesteihin, tekee kirjanpitoa, suunnittelee tarjontaa ja usein myös siivoaa päivän päätteeksi. Samaan aikaan hänen vastuullaan ovat riskit, joita monessa palkkatyössä ei tarvitse kantaa.

Vuokra, palkat, verot, raaka-aineet, muut kulut ja investoinnit sekä lopulta se kaikkein henkilökohtaisin kysymys:

Riittääkö yrityksen tulos myös yrittäjän omaan elämään?

Silti yrittäjyydestä puhutaan yllättävän usein kuin kyse olisi lähinnä yksilön ominaisuuksista. Ikään kuin yrittäjän pitäisi vain olla tarpeeksi rohkea, tarpeeksi ahkera tai tarpeeksi sitkeä.

Palvelualan pienyrittäjyydessä tämä näkyy usein hyvin konkreettisesti. Yritys toimii, asiakkaita käy ja työpäivät täyttyvät. Silti yrittäjällä voi olla tunne, että kaikki lepää yhden ihmisen varassa. Silloin yrittäjyys alkaa helposti tuntua yksilösuoritukselta.

Ongelma ei kuitenkaan ole yrittäjän osaamisessa tai työmäärässä. Moni yrittäjä tekee jo valmiiksi enemmän kuin yhden ihmisen työpäivään oikeastaan mahtuu. Haaste on usein rakenteessa. Kun palvelun sisältö, hinnoittelu, asiakaspolku ja työn tekemisen tavat jäävät jäsentymättä, yrittäjä joutuu ratkaisemaan samoja asioita yhä uudelleen arjen keskellä.

Asiakkaat kysyvät samoja asioita. Työpäivät venyvät. Päätökset kasaantuvat yhden ihmisen pöydälle. Silloin yrittäjä ei johda vain yritystä. Hän yrittää kannatella koko rakennetta yksin. Juuri tästä syystä olen päätynyt työskentelemään paljon palvelualan pienyrittäjien kanssa yrityksen rakenteen selkeyttämisen parissa.

Kun palvelu, asiakaspolku ja työn tekemisen tapa jäsennetään kunnolla, moni asia helpottuu yllättävän nopeasti. Työtä ei välttämättä ole vähemmän. Mutta se muuttuu selkeämmäksi. Ja usein juuri selkeys on se asia, joka tekee yrittäjyydestä kestävämpää pitkällä aikavälillä.

Jos tunnistat tästä oman tilanteesi ja kaipaat yritykseesi lisää selkeyttä, voit tutustua palveluuni Selkeyden Hetki. Siinä pysähdytään hetkeksi katsomaan yrityksen tilannetta rauhassa ja jäsennetään seuraavat askeleet, pääset lukemaan siitä lisää täältä!

Paljon harvemmin pysähdytään kysymään, millaiset rakenteet ympärillä oikeasti tukevat pienyrittäjää. Palvelualoilla suuri osa yrityksistä on hyvin pieniä, yhden tai muutaman ihmisen varassa toimivia. Kun kaikki vastuu kasautuu samalle ihmiselle, yksin pärjääminen ei ole vahvuus, se on seurausta siitä, että vaihtoehtoja ei ole.

Siksi yrittäjyydestä olisi hyvä puhua enemmän työn tekemisen muotona, ei yksilösuorituksena.

Yritys ei synny tyhjiössä. Sen ympärillä on aina asiakkaita, yhteistyökumppaneita, muita yrittäjiä, yhteisöjä ja rakenteita. Kun nämä toimivat, yrittäjä jaksaa, kun ne puuttuvat, yrittäjä jää helposti yksin. Siksi yksi tärkeimmistä kysymyksistä tulevaisuuden yrittäjyydessä ei ole, kuinka paljon yksittäinen yrittäjä jaksaa, vaan se, millaisia rakenteita ja yhteisöjä rakennamme yrittäjien ympärille.

Sellaisia, joissa kaikkea ei tarvitse kantaa yksin.

Missä kohtaa sinun yrittäjyys tuntuu eniten siltä, että kaikki vastuu kasaantuu yhdelle ihmiselle?

Pienyrittäjyys nähdään edelleen liian usein yksittäisen yrittäjän sitkeyden testinä.

Todellisuudessa kyse on paljon laajemmasta kokonaisuudesta. Suomessa lähes kaikki uudet työpaikat syntyvät pieniin ja keskisuuriin yrityksiin, ja tulevaisuuden talous rakentuu yhä enemmän verkostoituneiden pienten toimijoiden varaan.

Silti monet palvelualojen pienyrittäjät toimivat tilanteessa, jossa kehittäminen, markkinointi ja suunnittelu tehdään yksin, usein muun työn lomassa. Tämä ei ole yrittäjän henkilökohtainen epäonnistuminen, vaan seurausta rakenteista, joissa tuki, verkostot ja selkeä kehittämispolku puuttuvat.

Ajankohtainen keskustelu Leader-toiminnan tulevaisuudesta muistuttaa, kuinka tärkeää paikallinen kehittäminen on juuri maaseudun elinvoimalle.

EU:n rahoitusjärjestelmän muutokset herättävät nyt kysymyksiä siitä, miten paikalliset hankkeet, yrittäjyys ja kylien kehittäminen voidaan turvata myös tulevaisuudessa. Kun yrittäjät saavat ympärilleen yhteisöjä, yhteistyötä ja selkeitä kehittämisen rakenteita, tapahtuu jotain olennaista: yrittäjyys muuttuu selviytymisestä rakentamiseksi.

Silloin pienet yritykset eivät ole vain yksittäisiä toimijoita, vaan osa paikallista elinvoimaa kantavaa verkostoa,  juuri siitä maaseudun tulevaisuus rakentuu !

Ei yksittäisistä sankaritarinoista, vaan yhdessä toimivista pienistä yrityksistä.

Tulevaisuus ei synny yksittäisten yrittäjien sitkeydestä, vaan siitä, millaisen yhteisön ja rakenteet rakennamme heidän ympärilleen.

Palvelualoilla kilpailu ei katoa taantumassakaan, usein se muuttaa muotoaan. Tästä kirjoitan tarkemmin blogissani, joissa tarkastelen miten yrityskentän muutos näkyy käytännössä esimerkiksi kampaajan tai matkailuyrittäjän arjessa sekä sitä, miksi digiloikka ei ole pienyrittäjän suurin riski.

Sarjassa käsittelen kolmea näkökulmaa:

Osa 1 Miten yrityskenttä muuttuu ja miksi pienyrittäjän rooli tarkentuu 

Osa 2 Miten muutos koskettaa käytännössä kampaajaa, matkailuyrittäjää ja luontopalveluja 

Osa 3 Digiloikka ja tekoäly – miksi suurin riski ei ole teknologia vaan epäselvyys